Mitä on lasten arkkitehtuuriopetus?

Taustaa: Opetushallitus on vuonna 1993 laatinut lasten arkkitehtuuriopetukselle opetussuunnitelman perusteet. Silloin arkkitehtuuriopetus tuli mukaan kuvataidekoulujen, musiikkikoulujen ja tanssikoulujen joukkoon. Opetussuunnitelma jakautuu valmentaviin opintoihin, perusopintoihin ja syventäviin opintoihin. Valmentavat opinnot on tarkoitettu 4─6-vuotiaille, perusopinnot 7─14-vuotiaille ja syventävät opinnot 15─19-vuotiaille. Mikäli innostusta riittää, voit jatkaa harrastustasi Arkissa aina 19-vuotiaaksi saakka.

Tavoitteet

Lasten arkkitehtuurikasvatus on yleissivistävää taide- ja ympäristökasvatusta. Arkkitehtuurikasvatuksen yksi päätavoitteista on antaa lapsille keinoja ja valmiuksia havainnoida ja arvottaa ympäristöään. Valmentavissa opinnoissa tavoitteena on oppia ympäristön havainnointia kehittämällä erityisesti aistiherkkyyttä, tilantajua, muodontajua, liikkeentajua sekä materiaalien ja rakenteiden tajua. Päämäärä on antaa lapsille ensisysäys elävän ja vuorovaikutteisen ympäristösuhteen muodostumiselle.

Toimintatavat

Opetuksen pääpaino on aktiivisessa, omakohtaisessa kokeilemisessa ja kolmiulotteisessa rakentelussa. Leikin ja tutkimisen kautta lapset löytävät ratkaisuja heitä askarruttaviin kysymyksiin. Rakentelukokemukset ja onnistumisen tunteet herättävät kiinnostusta omaa ympäristöä kohtaan. Diaesitykset ja havainnemateriaalit täydentävät oppimiskokemusta ja antavat lisää virikkeitä sekä vertailukohtia, jotka toimivat apuna lasten muodostaessa omia kokemuskarttojaan ja tiedonkeruuverkkojaan.

Tärkeää on, että lapsi saa tehdä työnsä mahdollisimman itsenäisesti. Vanhemman rooli on tukea työskentelyä ja hienotunteisesti auttaa lasta tarpeen vaatiessa, kuitenkin huomioiden lasten oma tapa tulkita maailmaa.

Tärkeintä eivät ole lopputuotokset, vaan itse työskentelyprosessi.

Oppimiskäsitys

Arkissa sovelletaan Reggio Emilian oppimiskäsitystä. Oppimiskokemus koetaan yhteisöllisen oppimisen poluksi, jolla niin lapset kuin aikuisetkin kulkevat rinta rinnan, tasa-arvoisina. Lasten suureen kykypotentiaaliin uskotaan, ja heidän luovuuttaan ”sataa eri kieltä” tuetaan niin psyykkisellä, fyysisellä kuin sosiaalisella tasolla.

Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetus tukeutuu kunkin ikäryhmän elämysmaailmaan ja kokemuksiin. Opetus tukee oppilaan kasvua ja oppimista antaen onnistumisen kokemuksia. Opettaja tukee yksilöitä ja kannustaa samalla toimimiseen ryhmässä. Opettaja tukee opiskelutaitojen kehittymistä aktiivisesti, ja kehittää oppimistilanteita erilaisia oppijoita tukeviksi.

Arkissa uskotaan, että kaiken oppimisen perustana on oma halu ja kiinnostus aiheeseen. Opetuksen tavoitteena on tukea innostuksen ja kiinnostuksen syntymistä omaa ympäristöä, arkkitehtuuria ja taidetta kohtaan.

Oppimisessa hyödynnetään tutkivaa ja toiminnallista oppimista yksin ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppimistilanteet rakennetaan niin, että oppilas asettaa itse kysymyksiä, etsii ja käsittelee tietoa ja kokeilun ja tutkimisen kautta muodostaa omia käsityksiä asioista. Opetuksessa kehitetään oppilaan kykyä liittää uudet taidot ja tiedot aiemmin omaksuttuihin käsitteellisiin rakenteisiin sekä kykyä soveltaa opittua uusissa yhteyksissä.

”Opetuksessa tuetaan oppilaan taiteellista oppimista niin, että hän oppii yhdistämään yksilöllisen kokemuksensa käsitteelliseen ajatteluun ja ymmärtää, että kokemus ja käsitteellistäminen ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Taiteellisen oppimisen tietopohja muodostuu oppilaan havainnoista, tunteista, ajatuksista, tiedoista, ilmaisusta sekä taidoista. Työskentelyn tavoitteena on, että oppilas oivaltaa ajattelun, tiedon soveltamisen ja tekemisen tapahtuvan yhtä aikaa.”
– Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002

Arkin opetuksen tavoitteet

Arkin opetuksen tavoitteena on mm. rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön tutkimisen kautta sekä omakohtaisten rakennuskokemusten avulla auttaa lapsia ja nuoria muodostamaan elävä tunneside omaan lähiympäristöönsä. Antamalla keinoja ja valmiuksia havainnoida ja arvottaa ympäristöään arkkitehtuuri- ja ympäristöopetus auttaa kasvattamaan vastuullisesti ja esteettisesti orientoituvia laajan ymmärryksen omaavia ympäristön käyttäjiä ja siitä tulevaisuudessa päättäviä yhteiskunnan jäseniä.

Opetuksen tavoitteena on, että oppilaat voivat taiteen tuntemuksellaan vaikuttaa yhteiskunnan arvoihin ja sitä kautta koko yhteiskuntaan ja sen ilmapiiriin. Opetuksen yleisenä laajempana tehtävänä on kansallisen visuaalisen ja rakennustaiteellisen kulttuuriperinnön opettaminen, kulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen.

Opetus Arkissa on tavoitteellista ja tähtää pitkäjännitteisen opiskelumotivaation ja harrastuksen syntymiseen. Arkkitehtuuriharrastus antaa tietoja, taitoja ja valmiuksia myös arkkitehtuurin ja visuaalisten taiteiden jatko-opintoihin.

Koulun koko toiminnan pitkäkestoisena ja laajempana tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

”Opetuksessa tuetaan oppilaan taiteellista oppimista niin, että hän oppii yhdistämään yksilöllisen kokemuksensa käsitteelliseen ajatteluun ja ymmärtää, että kokemus ja käsitteellistäminen ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Taiteellisen oppimisen tietopohja muodostuu oppilaan havainnoista, tunteista, ajatuksista, tiedoista, ilmaisusta sekä taidoista. Työskentelyn tavoitteena on, että oppilas oivaltaa ajattelun, tiedon soveltamisen ja tekemisen tapahtuvan yhtä aikaa.”
– Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002

Arkin opetuksen arvot

Arkkitehtuurikasvatus Arkissa tukee lasten ja nuorten kehitystä ihmisenä ja yksilönä. Työskentely ryhmässä ja vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kesken tukee erilaisuuden ymmärtämistä ja arvostamista ja ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

Arkin opetuksen pääpaino on aktiivisessa, omakohtaisessa kokeilemisessa ja kolmiulotteisessa rakentelussa. Opetusprojektit on rakennettu pedagogisesti niin, että jokainen voi löytää projekteista itselleen läheisen ja kiinnostavan näkökulman, joka voi erota muiden lähestymistavasta. Tärkeintä työskentelyssä on keskustelut ja itse oppimisprosessi; tekemisen ilo ja keksimisen riemu. Tutkimusprojekteissa, kuten ei arkkitehtuurissakaan, ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia, vaan erilaisia näkökulmia on yhtä paljon kuin tekijöitäkin.

Leikin ja tutkimisen kautta lapset ja nuoret johdatellaan löytämään ratkaisuja heitä askarruttaviin kysymyksiin, sekä luomaan itselleen uusia kysymyksiä ja haasteita. Lasten luontaista mielikuvitusta ja luovuutta tuetaan pedagogisin keinoin. Eläytymällä unelmiin opitaan myös todellisuudesta!

”We do not see things as they are – we see things as we are”

Miten havainnoimme maailmaa, riippuu meistä itsestämme – ihmisen tapaan nähdä maailmaa voi vaikuttaa vaikuttamalla ihmiseen, hänen tietoihinsa ja hänen arvomaailmaansa.

Arkkitehtuurikasvatuksen merkitys nouseekin esille juuri tässä kohdassa. Arkkitehtuurikasvatuksella voidaan vahvistaa lasten aistiherkkyyttä ja tilantajua juuri siinä vaiheessa, kun nämä ominaisuudet luonnollisestikin kehittyvät. Lapsen suhde ympäristöön on välittömämpi ja intuitiivisempi kuin aikuisten. Lapset aistivat ympäröivää maailmaa herkemmin kuin aikuiset. Arkkitehtuurikasvatuksen avulla näitä herkkiä ominaisuuksia voidaan ylläpitää niin, että lapsista kasvaa herkkiä ja tiedostavia aikuisia, joilla on syvä henkilökohtainen ympäristösuhde.

”Talojen erityinen kulttuurinen merkitys on juuri siinä, että niiden vaikutus kohdistuu ruumiiseen, ja ruumis taas syvällisellä tavalla vaikuttaa siihen mitä tunnemme, ajattelemme ja tahdomme – siihen mitä olemme.” (Kaj Nyman 1998)

Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän arvot

”Laajan oppimäärän mukainen visuaalisten taiteiden opetus perustuu käsitykseen ihmisestä, joka eettisenä, moraalisena ja valintakykyisenä yksilönä vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä ja ymmärtää kauneuden merkityksen elämässään. Opetuksen tulee tukea oppilaan henkistä kasvua, persoonallisuuden eheyttä sekä kehittymistä arvostelukykyiseksi ja ajattelevaksi ihmiseksi. Tavoitteena on, että ilmaistessaan itseään taiteen keinoin oppilas oppii arvottamaan ja arvioimaan itseään ja ympäristöään sekä rakentamaan maailmankuvaansa omien kokemusten ja kulttuuriperinnön pohjalta ja kehittämään sitä edelleen. Opetuksen tulee ohjata oppilasta tiedostamaan itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjäja ilmaisemaan niitä visuaalisin keinoin.

Tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä työskennellä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppilas ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta.”
– Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002

Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän yleiset tavoitteet

”Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan taitoja toimia tietoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvassa yhteiskunnassa. Taiteen ja tieteen avulla ihminen määrittelee suhteensa luontoon ja kulttuuriin. Oppilaan tulee ymmärtää sekä yhteiskunnan että yhteiskunnassa vallitsevan taidekäsityksen visuaalisia merkityksiä ja niiden vaikutusta arkkitehtuuriin, kuvataiteeseen ja käsityöhön. Opetuksessa oppilasta tulee rohkaista tulkitsemaan taidetta persoonallisesti ja tunnistamaan oman henkilöhistoriansa sekä sekonteksti, jossa hän tarkastelee teosta. Taidetta voi tulkita monikerroksisesti; sama teos, käsityötuote tai rakennettu ympäristö tulkitaan eri aikoina ja eri yhteyksissä eri tavoin. Opetuksen tulee kehittää luovaa ongelmanratkaisukykyä. Oppilaan tulee oppia ilmaisullisia valmiuksia, materiaalin ja tekniikan hallintaa. Opetuksessa oppilasta ohjataan arvioimaan ja arvostamaan laatua visuaalisessa ympäristössä.”

”Visuaalisten taiteiden eri suuntautumisvaihtoehtojen – arkkitehtuurin, kuvataiteen ja käsityön – opinnot voidaan lukea hyväksi keskenään. Laajan oppimäärän mukaisen opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle mahdollisuus opiskella pitkäjänteisesti omien taipumusten ja kiinnostuksen mukaisesti sekä luoda edellytykset elinikäiselle visuaalisten taiteiden harrastamiselle ja valmiudet hakeutua jatko-opintoihin.”
– Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002