ASUMINEN

Asuminen

“Tulisijan tai lieden tärkeys kodin tunnun luomisessa on itsestään selvä. Tuli on aina liittynyt kotiin. Tulisijan symbolinen mahti perustuu sen kykyyn yhdistää muinaiset mielikuvat tulesta elämän ylläpitäjänä, mukavuuden tuntemukset sekä yhteenkuuluvuuden ja yhteiskunnallisen aseman symbolit.”

Pallasmaa, Identiteetti, intimiteetti ja kotipaikka – Huomioita kodin fenomenologiasta

Suomessa on ollut asutusta jo 100 000 vuotta sitten. Asumuksen tärkein tehtävä on suojata ihmistä sää- ja luonnonolosuhteilta, mutta myös estettisyys on aina ollut tärkeää.

Asunto koostuu eri asumistoimintojen, kuten esim. ruoanlaitto, peseytyminen, oleskelu ja nukkuminen, vaatimista tiloista.

Asunnon kokoon, muotoon ja materiaalivalintoihin vaikuttavat muun muassa kulttuuriset perinteet, maantieteellinen sijainti ja sääolosuhteet, sekä käytettävissä olevat rakennusmateriaalit. Vuosituhansien kuluessa eri puolilla maapalloa on kehitetty mitä erilaisimpia asumustyyppejä: on luola-asuntoja, ruoko- ja savimajoja, igluja, telttoja, jurttia, risumajoja, puumajoja ja kivitaloja. Aluksi muotoina ovat olleet pitkälti geometriset perusmuodot; kartio, lieriö ja kupoli. Nykyisin asunnot ovat usein muodoltaan suorakulmaisia särmiöitä.

Asunto voi olla pieni maja, yksi huone, kokonainen omakotitalo tai huoneisto kerrostalossa. Asunto voi sijaita kaupungissa tai maaseudulla, maassa, puussa tai vedessä. Asuintaloja on monenlaisia, on omakotitaloja, paritaloja ja rivitaloja. Kerrostalotyyppejäkin on useita; on luhtikäytävämallisia, pistetaloja ja lamellitaloja. Asunto muuttuu kodiksi asumisen ja käytön myötä. Kotiin liittyy mielikuvia, tunteita ja muistoja; ne eivät ole heti olemassa vaan syntyvät ajan kanssa.

FAKTAA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

Ympäristöministeriö pitää yllä Suomen Rakentamismääräyskokoelmaa. RakMk sisältää täydentäviä määräyksiä ja ohjeita maankäyttö- ja rakennuslakiin ja asetukseen. Määräykset ovat uudisrakentamisessa sitovia. Kokoelmassa on esimerkiksi määrätty asuntojen ääneneristyksestä, paloturvallisuudesta, energiataloudesta, ilmanvaihdosta ja esteettömyydestä, mutta määräyksiä on myös detaljeista, kuten esim. oviaukon vähimmäisleveys, huoneen vähimmäiskorkeus,
pienin sallittu huoneen pinta-ala, portaan nousun ja etenemän
suhde ja ikkunan koko suhteessa huoneen pinta-alaan.

http://www.ym.fi/fi-FI/Asuminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet

ASIAYHTEYDET

historia

Asumisen historian ja rakentamisen kerroksellisuus tulee omakohtaiseksi, kun oppilaat yhdessä selvittävät, millä tavoin oppilaat ja heidän isovanhempansa tai heidän isovanhempansa ovat asuneet.

matematiikka

Mittakaavat ja suhdeluvut tulevat oppilaille tutuksi, kun ryhdytään suunnittelemaan ja piirtämään omaa asuntoa ja sen mitoitusta.

kuvataide

Perspektiivi toi maalaustaiteeseen syvyyssuunnan. Perspektiivipiirustuksen avulla pohjapiirustuksesta voi loihtia illuusion siitä, miltä asunto oikeasti näyttää. Suunnittelutehtävissä oppilaat pääsevät käyttämään aistihavaintojaan ja mielikuvitustaan totutusta poikkeavalla tavalla.

ympäristö- luonnontieto ja biologia

Eläinten arkkitehtuuri ja luonnosta löytyvät rakenteet ovat usein toimineet arkkitehdeille esikuvina uusia rakenteellisia ratkaisuja etsittäessä.

ASUMISEEN

LIITTYVÄT

TEHTÄVÄT:

APUARKIT:

  • Pohjapiirustus ja symbolit
  • Julkisivu ja leikkaus
  • Perspektiivi
  • Rakennukset mittakaavassa
  • Muotoja rakennuksissa
  • Mittakaavaukko