KAUPUNKI

Kaupunki

“Kaupungit tulee rakentaa ihmisille turvallisiksi ja
samalla onnellisuuden tyyssijoiksi

Aristoteles

Maailman vanhimpana kaupunkirakenteena pidetään esihistorialliselta ajalta (7500 eaa) peräisin olevaa Çatalhöyükin kaupunkia Turkissa. Varsinainen kaupunkikulttuuri julkisine rakennuksineen, viemäröinteineen ja kaupankäynteineen syntyi noin 3000 eKr. Egyptissä ja Mesopotamiassa – Mesopotamian suurimmassa kaupungissa Urukissa arvioidaan olleen jopa 50 000 asukasta (vrt. nykyinen Vaasa tai Rovaniemi)!

Varhaiset kaupungit kasvoivat usein sattumanvaraisesti muodostuneista kyläyhteisöstä rationaalisesti suunnitelluiksi kokonaisuuksiksi vähitellen. Ne sijoittuivat usein joko vesireittien varsille tai muurien ympäröiminä kukkuloille, mistä niitä oli helppo puolustaa. Ruutuasemakaava on hyvin vanha keksintö – vanhimmat ruutukaavan mukaan suunnitellut kaupungit rakennettiin jo 2500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Suomen vanhimmat kaupungit perustettiin keskiajalla,ja niissä katuverkosto myötäilee maastoa ja maisemaa. Useimmat 1600-luvulla tai myöhemmin perustetut kaupungit suunniteltiin alusta lähtien ruutukaavan mukaisiksi. Toiset kaupungit saivat ruutukaavan, kun ne jälleenrakennettiin tulipalojen jälkeen.

Modernissa sodanjälkeisessä Suomessa kolme keskeisintä kaupunkisuunnitteluun vaikuttanutta tekijää olivat: teollistuminen (joka johti siihen, että kaupunki jaettiin eri toimintojen mukaan), maalta muutto (joka johti massiiviseen lähiörakentamiseen), halu säilyttää yhteys luontoon (joka johti puutarhakaupunginosien syntymiseen).

Kasvava liikenne pakottaa miettimään kaupunkirakennetta entistä tarkemmin, jotta tiheimmät työ- ja asuinkeskittymät voidaan sijoittaa rata- ja raideverkostojen sekä moottoriteiden yhteyteen. Nykyisin ajatellaan tiheän kaupunkirakenteen olevan ekologisin rakentamisvaihtoehto.

FAKTAA KAUPUNKISUUNNITTELUSTA

Suomessa lainsäädäntö ei erottele kaupunkia ja maaseutua, vaan kaikkea rakentamista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Lain tavoitteena on järjestää rakentaminen niin, että kaikilla olisi hyvä elinympäristö, edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä sekä turvata suunnittelun avoimuus, vuorovaikutteisuus ja laatu. Vuorovaikutteisuus tarkoittaa sitä, että kaikki kuntalaiset voivat osallistua keskusteluun ja vaikuttaa oman ympäristönsä tulevaisuuteen.

Ympäristöministeriön laatimat valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet ohjaavat koko maan kaavoitusta ottaen huomioon muun muassa

kansainvälisten sopimusten ja EU-direktiivien asettamat velvoitteet.

http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen

ASIAYHTEYDET

HISTORIA

Historian opetuksessa painottuu kaupunkikulttuurien synty. Rakennustekniset innovaatiot, pyramidista pylväsjärjestelmiin ja holvikaariin, on helppo omaksua, jos niitä voi konkreettisesti testata.

MATEMATIIKKA

Kaupunkien kehittymistä voi seurata monella tavalla numeerisesti. Oppilaiden kanssa voidaan laskea, kuinka monta asuntoa tarvitaan yhden koulun oppilaille tai kuinka paljon vie maapinta-alaa, jos ihmiset asuvat omakotitaloissa
tai pilvenpiirtäjässä.

KUVATAIDE

Suomalaisessa rakennustaiteessa näkyväteri aikakaudet ja muualta tulleet vaikutteet, muun muassa antiikin ajan klassinen arkkitehtuuri.
Verratessaan erilaisia rakennustaiteen monumentteja oppilaat ymmärtävät eri aikakausien arkkitehtonisia tyylipiirteitä.

YMPÄRISTÖ- LUONNONTIETO JA BIOLOGIA

Kaupunkien synty on ollut riippuvainen muun muassa aikakauden rakennustavoista, saatavista rakennusmateriaaleista, ja paikan erityispiirteistä. Tutkimalla oman kaupunkinsa syntyvaiheita ja nykyaikaa oppilaat ymmärtävät miten riippuvainen ihminen on sekä luonnon ekosysteemistä että ihmisen itsensä luomasta järjestelmästä.

KAUPUNKITEHTÄVÄT:

APUARKIT:

  • Rakennukset mittakaavassa
  • Kortteleita
  • Asemapiirustusmerkinnät
  • Asemakaavat